Ladataan kassaa...
Aina on aihetta juhlaan! Juhlantain pidetyimmät Kekäleeltä. | NAISET | MIEHET |
Second hand artikkeli hero full

Second hand - vastuullista vai ei?

Shoppailuhuumassa hankituista heräteostoksista ajalla ja vaivalla maksettuihin laatulöytöihin – second hand -vaatteet ovat nostaneet viime vuosina voimakkaasti suosiotaan. Tämä herättää lupauksen muodin ostamisen ja myymisen kehittymisestä kestävämpään suuntaan. Samalla niin uuden kuin käytetynkin kuluttamiseen liittyy monia yhteisiä vastuullisuuskysymyksiä. Miten second handia kulutetaan kestävästi?

Second hand houkuttelee yhä useampia

Second hand -muodilla tarkoitetaan vaatteita tai asusteita, jotka ovat vaihtaneet omistajaa vähintään kerran elinkaarensa aikana. Kun vielä parikymmentä vuotta sitten kirpputorilta hankittu vaate leimasi kantajansa vähävaraiseksi, second hand on nykypäivänä suositumpaa kuin koskaan, ja markkina kasvaa voimakkaasti.

Second hand artikkeli kuva 1.2

Teitkö hutiostoksen kirpparilta? Murhe pois, et ole ainoa! Edullisemmat hinnat ja aikapaine voivat altistaa harkitsemattomille heräteostoksille. Second handia voi kuitenkin kuluttaa myös vastuullisesti.

“Kun kuluttajalta kysyy, miksi hän ostaa second handia, ensimmäisenä vastauksena on usein, että se on vastuullisempaa ja parempi ympäristön kannalta. Vastuullisuusasia on tämän hetken pinnalla oleva narratiivi – asia, josta puhutaan paljon,” sanoo Linda Turunen, muodin ja second handin vastuullisuuteen perehtynyt tutkijatohtori Aalto-yliopistosta.

Joskus vastuullisuusarvojen korostaminen voi kuulostaa ostamisen jälkikäteiseltä oikeuttamiselta. Kuluttamisen vähentämistä peräänkuuluttavassa maailmassa ostokset pitää perustella, ja second hand tarjoaa synnin päästön ainakin uuden ostamiseen verrattuna.

Vaikka näin joskus olisikin, Turusen mukaan isossa kuvassa on kyse itseilmaisusta ja halusta kuulua joukkoon. Second handin avulla voimme tuoda esille sekä omaa persoonallista tyyliä että vihreämpiä arvoja. Myös hinta motivoi. Käytettynä voi saada trendikkäitä ja laadukkaita tuotteita uusia halvemmalla.

Kiinnostusta kasvattavat myös second hand -trendiin tarttuneet sosiaalisen median vaikuttajat ja bloggaajat. Kirpputoreilta hankkimiaan vaatteita esitellessään he tarjoavat vaatteiden ja asusteiden yhdistelyvinkkejä ja pukeutumisinspiraatiota – ja tekevät second handista samalla hyväksyttävämpää ja houkuttelevampaa.

Turusen mukaan ajattelutapamme ovat pikkuhiljaa muuttumassa kestävämpään suuntaan. Kun tarvitsemme jotain, mietimme ensin löytyykö tuotetta käytettynä sen sijaan että marssisimme ensimmäisenä kauppaan ostamaan uutta.

Ja tarjontaa riittää. Kuluttajalle on tarjolla sekä ostajana että myyjänä runsaasti kauppapaikkoja.

Perinteisten kivijalkaliikkeiden ja kierrätyskeskusten sekä sosiaalisen median alustoilla toimivien kirppisryhmien rinnalle on viime vuosina putkahdellut uudenlaisia verkossa toimivia second hand -kauppoja ja -jälleenmyyjiä. Osa toimii myyjän ja ostajan yhdistävänä välitysalustana, osa tarjoaa avaimet käteen -palvelua. Myyjä toimittaa käytetyt vaatteensa yritykselle, joka huolehtii lopusta – huoltaa, varastoi ja asettaa tuotteet myyntiin ja toimittaa ne sitten ostajalle.

Uudenlaista palvelua tarjoavat verkkoalustat ovat tehneet myymisestä ja ostamisesta kuluttajalle todella helppoa.

Kulutamme käytettyä kuin pikamuotia

Tarjonnan runsaus yhdistettynä myymisen ja ostamisen helppouteen erilaisten digitaalisten palveluiden kautta on nopeuttanut kulutussykliä. Tuotteita ostetaan hetken huumassa ja paljon, käytetään vähän ja myydään ennätysvauhtia.

Puhutaan second handin pikamuotimaistumisesta. 1990-luvulta alkaen yleistyneeseen pikamuotiin liitetään yleisesti halvat hinnat, heikko laatu, vastuuton tuotantotausta ja jatkuvat uutuudet – uusia tuotteita tulee kauppoihin viikoittain.

Olemme tottuneet tähän jatkuvan uuden, vaihtuvien trendien ja nopean kuluttamisen logiikkaan, laadusta piittaamatta. Ostamme niin pikamuotia kuin second handiakin ”pakko saada” -mentaliteetilla. Tämä johtaa helposti harkitsemattomiin heräteostoksiin, jotka jäävät vähäiselle käytölle tai kokonaan käyttämättä.

“Tuotteita ostetaan hetken huumassa ja paljon, käytetään vähän ja myydään ennätysvauhtia.”

Second handia hullaantuu helposti ostamaan myös siksi, että tuotteet ovat ainutlaatuisia. Samaa tuotetta ei ole useita kappaleita. Tämä vähentää harkinta-aikaa ja luo painetta tehdä nopeita ostopäätöksiä.

Aikapaine on tuttua myös somekirppisryhmissä. Av, yv ja jono ovat tuttuja termejä somealustoilla vaatteita ja asusteita myyville ja ostaville kuluttajille. Kun jokin haluttu tuote tulee myyntiin, ilmoituksen alle ilmestyy sekunneissa pitkä varaus- ja jonotuslista. Jos ensimmäisenä ehtinyt ei teekään kauppoja, siirtyy ostomahdollisuus seuraavalle. Nopeat syövät hitaat, harkinta-aikaa ei ole. Lisäksi jos myyjä ei tarjoa sovitusmahdollisuutta, tulee helposti ostettua huteja. Vaate voi jälleen jäädä käyttämättä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan keskimäärin puolet vaatteistamme lepäävät kaappiemme perukoilla vailla mitään käyttöä. Tämä on ongelmallista sekä uusien että käytettyjen vaatteiden vastuullisuuden näkökulmasta, sillä tekstiili- ja muotiteollisuuden vahingollinen vaikutus ympäristöön ja toimialan kanssa suoraan tai välillisesti tekemisissä olevien työ- ja elinolosuhteisiin ja oikeuksiin on merkittävä.

Second hand -tuotteilla ja uusilla vaatteilla on sama funktio – ne on tehty käytettäviksi.

”Mitä useampia käyttökertoja tuotteelle kertyy saman tai eri omistajan toimesta, sen parempi. Vaatteen valmistukseen on käytetty resursseja, ja käytön kautta tuote toteuttaa tehtäväänsä,” Turunen sanoo.

“Halvasta hinnasta ja ainutlaatuisuudesta hullaantuminen saattaa johtaa helpommin hutiostoksiin. Tällöin sinusta tulee vain yksi omistaja tuotteen elinkaaren aikana, ja käyttökerrat jäävät silti vähäisiksi.”

Mikä neuvoksi? Miten hetken huumaa voi hillitä ja aikapainetta hallita?

Second hand artikkeli 3.1 kuva

Näin toimii vastuullinen second handin kuluttaja

Turusen mukaan suunnitelmallisuus auttaa ostoksia tehdessä. Vastuullinen second handin kuluttaja tietää mitä etsii. Kun on mielessä lista vaatteita, joita oikeasti tarvitsee, sopivan tuotteen vastaantullessa ostopäätöksen voi tehdä nopeasti. Kannattaa miettiä, miten tuote sopii omaan tyyliin ja niihin vaatteisiin, joita jo omistaa.

Jotta vaate saisi mahdollisimman pitkän elinkaareen, sen tulee luonnollisesti kestää käyttöä. Kun panostaa laatuun, vaatteesta pitää todennäköisemmin myös parempaa huolta ja sillä on jälleenmyyntiarvoa myös oman käytön jälkeen.

Usein laatu kuitenkin maksaa. Avaimet käteen -palveluita tarjoavien toimijoiden lisäksi monet liikkeet ja verkkokaupat poimivat valikoimiinsa ainoastaan tiettyjä, ennalta määritellyt laatu- tai muut kriteerit täyttäviä vaatteita ja asusteita. Tämä työ tekee kuluttajien välisestä kaupanteosta helppoa ja luotettavaa, mutta näkyy hinnassa.

Turusen mukaan korkeampi hinta voi olla hyvä asia: ”Saatat oikeasti joutua vähän harkitsemaan tai voit ehkä ostaa vain yhden tuotteen.” Samalla hintojen nousu voi kuitenkin ajaa vähävaraisemmat ahtaalle. Kirppiksiltä unelmalöytöjä tekevien tyyli-, laatu- ja hintatietoisten aarteenmetsästäjien rinnalla vaatteita etsivät myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa aina uutta.

“Second hand -tuotteilla ja uusilla vaatteilla on sama funktio - ne on tehty käytettäviksi.”

Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:ssä tekstiili- ja vastuullisuusasiantuntijana toimivan Katri Pylkkäsen mukaan osa second hand -myymälöistä huomioi tämän kohderyhmän tuotteiden hinnoittelussa, mutta erityisesti perinteisemmissä kierrätysmyymälöissä tuotteiden laatu on usein heikkoa. Vaikka vaatteita on tarjolla rekkikaupalla, on vaikeaa tehdä laadukkaita löytöjä.

Miten heikkolaatuisen massan seasta sitten voi löytää helmiä? Pylkkänen kannustaa tutkimaan omia mieltymyksiä ja tuotteesta saatavilla olevia tietoja.

“Jokainen osaa silmämääräisesti sanoa, onko tuote hyvässä kunnossa ja suhteessa siitä pyydettyyn hintaan. Miettisin, onko tuote riittävän laadukas omasta näkökulmasta, ovatko materiaalit oman maun mukaisia ja tuntuvatko ne hyvältä. Tarkistaisin myös, mistä materiaalista tuote on tehty ja minkälaiset pesuohjeet on annettu, voiko itse huoltaa vai vaatiiko vaikka kemiallista pesua.”

Verkossa toimivilla second hand -alustoilla laadun arviointia voi tehdä vain valokuvien, kuvaustekstin ja kuntoarvioiden perusteella, mikä nostaa sekä kuluttajamyyjän että kuluttajakaupan välittäjänä toimivan yrityksen vastuuta. Kun myy tuotteita, kaiken informaation on pidettävä paikkansa.

”Tuotteiden laadun ja aitouden validointi on vastuullista toimintaa,” sanoo Pylkkänen.

Second hand artikkeli 5.1

Vastuullisuus on yhteispeliä

Kuluttajan osassa tulee usein mietittyä omaa rooliaan. Onko valinnoillamme todella vaikutusta kokonaiskuvassa? Kuka muu on vastuussa?

Turusen mukaan valmistavalla yrityksellä on suuri rooli. Sitä, miten tuote on valmistettu, ei voi second handia suosimalla suoraan poistaa. Jotta second hand olisi ylipäänsä olemassa, tarvitaan yritys joka valmistaa tuotteen ja joku joka ostaa tuotteen uutena.

“Koko juttu on systeemi, joka vaatii yhteispeliä. Kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään, esimerkiksi vastuullisia materiaaleja suosimalla ja kiinnittämällä huomiota oman vaatekaappinsa käyttöasteeseen,” Turunen sanoo.

Suomen Tekstiili- & Muoti ry:n tekemän selvityksen mukaan suomalaisen tekstiili- ja muotialan päästöjä voitaisiin vähentää 46 %, jos tuotteiden käyttöikä saataisiin tuplattua.

Lause pitää lukea tarkkaan. Laskelman toteutuminen edellyttää, että hankitun tuotteen tilalle ei valmisteta uutta tuotetta. Miten siihen päästään kuluttajan valinnoilla?

“Kun panostaa laatuun, vaatteesta pitää todennäköisemmin myös parempaa huolta ja sillä on jälleenmyyntiarvoa myös oman käytön jälkeen.”

Turusen mukaan puhutaan usein lompakolla äänestämisestä. Hankkimalla uusien tuotteiden sijaan second handia voimme pyrkiä vaikuttamaan vaatteita valmistavien yritysten tarjontaan ja palveluihin. Yritysten tulisi vastata tähän valmistamalla vähemmän vaatteita esimerkiksi kutistamalla vuosittain lanseerattavien mallistojen kokoa ja määrää, tuottamalla entistä laadukkaampia, pidempään käytössä kestäviä tuotteita ja suosimalla materiaaleissa kierrätyskuituja. Pylkkäsen mukaan toimialaa pusketaan tähän muutenkin voimakkaasti.

Tärkeää on myös panna käyttämättömäksi jääneet vaatteet kiertoon. Näin saataville tulee kestävämpiä vaihtoehtoja uusille tuotteille, ja jollekulle tarjoutuu mahdollisuus hankkia ne vastuullisesti second handina.

Mahdollisuuksia tarjoaa myös second handin suosion kasvu. Monet yritykset kehittävätkin nyt second hand -konsepteja osaksi liiketoimintaansa. Jo nyt alalla on vaatebrändejä ja jälleenmyyjiä, jotka vastaanottavat uutena myymiään tuotteita käytettynä takaisin ja hoitavat ne uudelleen kiertoon. Pylkkäsen mukaan tämä voi lisätä brändien arvoa kuluttajan silmissä ja kannustaa pitämään omistamistaan vaatteista parempaa huolta.

”Ihannemaailmassa käyttäisimme uutena ostamamme vaatteen itse loppuun. Näinhän ei usein kuitenkaan tapahdu, ja juuri tähän tarvitaan toimivaa ja kannattavaa second hand -markkinaa,” sanoo Pylkkänen. ”Kun käytettyjen vaatteiden myynti mahdollistetaan uusien myyntikanavien ja hyvien liiketoimintamallien kautta, yhä harvemman vaatteen tarvitsee päätyä ensimmäisen käyttäjän jälkeen jätteeksi.

Lue lisää

Syksyn Kekäle-lehti

Uusi & uunituore, entistä inspiroivampi Kekäle-lehti on ilmestynyt - nyt myös digilehtenä!

Lue lisää

Kekäle Second hand

Kekäle Second hand on valinta kestävämmän pukeutumisen puolesta. Palvelun avulla voit myydä tai ostaa käytettyjä vaatteita ja auttaa pitämään ne käytössä pidempään.

Pidä huolta inspiroidu
Lue lisää

Pidä huolta: Pesurutiini

Oikeaoppinen pesu- ja huoltorutiini säästää vaatteita, luonnovaroja, aikaa ja vaivaa.