Suuri suomalainen itsetuntotutkimus
Selvitimme, miten suomalaiset naiset puhuvat itsestään ja itselleen
Rakkauspuhe-kampanja sai alkunsa myymälöistämme ja sovituskoppien luona käydyistä keskusteluista. Työntekijämme kohtaavat päivittäin asiakkailtamme itsekriittistä ja rumaa puhetta itselleen, kuten ”Olen ällöttävä läski” ja ”Hyi, kun olen ruma!”.
Tutkimme tätä ilmiötä tarkemmin Innolink Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa joulukuussa 2023. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 750 yli 18-vuotiasta naista.
67 % suomalaisista naisista puhuu itselleen halveksuvasti
Vastaajista 2/5 piti itseään kauniina ja 3/5 vastaajista koki arvostavansa itseään. Ulkonäköönsä tyytyväiset henkilöt arvostivat useammin itseään ja kokivat olevansa itsevarmempia. Poikkeuksena tässä toimivat yli 50-vuotiaat, joilla kauneuden tunne oli vähäisempää kuin muilla, mutta itsevarmuuden tunne kasvoi.
Yli 50-vuotiaat kuvasivat itseään yleisimmin sanalla ”vanha”, yli 30-vuotiaat sanalla ”väsynyt” ja alle 30-vuotiaat sanalla ”kaunis”. Itsensä kauniiksi tuntevat olivat siis myös vastaajista nuorimpia. Näiden adjektiivien lisäksi yleisimpiä sanoja itsensä kuvaamiseen olivat ”ruma” ja ”lihava”. Negatiivisten adjektiivien käytön määrä oli huomattava positiivisiin verrattuna.
Negatiivisten kommenttien vaikutukset kauaskantoisia
Itseään kauniina pitävistä 32 % kehui itseään viikoittain, itseään ei-kauniina pitävistä vain 6 %. Kuitenkin itseään kauniina pitävistä jopa 39 % myös arvosteli itseään viikoittain. Luku itseään ei-kauniina pitävien kohdalla oli 55 %. Itseään arvosteleva ja halveksuva puhe oli siis valitettavan yleistä. Halveksuvan puheen taustalla olivat muiden antamat kommentit tai lähipiirin itseään halveksuva puhe, joka on tarttunut myös vastaajaan.
Menneisyydessä kuullut kommentit olivat useimmiten negatiivisia, ja ne muistettiin helpommin kuin positiiviset kommentit. Avoimissa kysymyksissä tuli esiin, että usein arvostelevaa puhetta oli kuultu läheisiltä, kuten äidiltä. Positiivisia kommentteja kuulleista 59 % piti itseään kauniina, kun taas enemmän negatiivisia kommentteja kuulleista vain kolmasosa ajatteli näin. Etenkin negatiivisten kommenttien vaikutukset ovat kauaskantoisia.
Vaatteen sovittamiseen liittyy epävarmuuden tunteita
Suuri osa vastaajista ei kokenut käyttävänsä tarpeeksi aikaa laittautumiseen tai itsensä hemmotteluun. Ulkonäön eteen koettu vaiva lisäsi kuitenkin itsevarmuuden tunnetta. Eniten itsestään huolehtivat alle 30-vuotiaat sekä yli 60-vuotiaat ja vähiten 30–59 -vuotiaat, joka oli myös suurin ikäryhmä ulkonäköönsä tyytymättömimmistä.
Mikäli itseä ei pidetty kauniina, vaateostoksia tehtiin kaikissa ikäluokissa useammin vaatteiden käytännöllisyys ja peittävyys edellä niiden kauneuden tai hyvien puolien korostamisen sijasta. Vaatteiden ostaminen koettiin myös hieman useammin negatiiviseksi kuin positiiviseksi kokemukseksi. Vaatteen löytämiseen, sovittamiseen ja ostamiseen liittyi epävarmuuden ja kiusallisuuden tunteita. Myös oman koon löytämisessä oli hankaluuksia. Parhaimmillaan ostokokemus oli silloin, kun löytyi imarteleva, sopiva tai tykätty vaate.
Saimme myös 1500 vastausta kanta-asiakaskyselyyn
Valtakunnallisen tutkimuksen lisäksi teimme selvityksen kanta-asiakkaillemme, johon saimme yhteensä 1500 vastausta. Keräsimme tietoa esimerkiksi, millä adjektiiveillä asiakkaamme kuvaavat itseään, millaista itsekriittistä puhetta he käyvät peilikuvansa edessä ja mikä on kauneinta, mitä he ovat sanoneet itselleen ja itsestään.
Olemme aidosti kiitollisia kaikista vastauksista, kommenteista ja koskettavan kipeistäkin tarinoista, joita saimme kuulla nimettömien kyselyiden kautta. Jatkamme työtämme tärkeän teema puolesta kaikissa asiakaskohtaamimissa ja pyrimme saamaan yhä useamman ihmisen ajattelemaan itsestään, kuten yksi kanta-asiakkaistamme kirjoitti joulukuussa tehtyyn selvitykseemme: ”Olen kaunis juuri omana itsenäni.”